Piikki pistää.

Onpas mun otsikoinnit olleet viimeaikoina oikein sykähdyttäviä aivopieruja oivalluksia.

Olo tuntuu aavistuksen höperöltä, kun oon heräilly aikasin ja mennyt nukkumaan epäinhimillisiin aikoihin.Eilen oli sitten aikaisin aamulla aika Rikun kanssa klinikalle. En jaksa tarkistaa olenko sanonut mitään, mutta sillä on selässä patti, jota se arkoi vähän joten käytiin näyttämässä sitä tohtorille. Meni muuten hetki kun taas sai kaivaa koppia hangesta (ajattelin jo että jos ei kohta lopu niin ratsatan Teivoon) ja kauhealla kiireellä Riku vaan autoon ja menoks. Lekuri sitten tutki hämmentynyttä oria ja totesi, että kyseessä on aivan tavallinen - ja ratsuilla kuulemma hyvin yleinen - nodulaarinen nekrobioosi (satulapatti). 

Siinä se patti.

 Toiselle puolelle selkää oli kuulemma muodostumassa samanlainen samalle kohdalle, mutta tämä ei ollut vielä silmin havaittavissa. Pateille ei kuulemma yleensä tehdä mitään, mutta koska Riku on vähän aristellut tuota, niin se rauhoitettiin ja pattien juureen injektoitiin kortisonia. Tämän seurauksena oripojalle ei saa laittaa mitään selkään viikkoon, eli ollaan nyt juoksutus-kävely linjalla tämän liikutuksen kanssa seuraavan viikon. Tyhmää. Jos se äityy pahaksi (tulehtuu, karvat hankautuu irti, aristaa edelleen), pistetään uudestaan kortisonia tai sitten vaihtoehtoisesti leikataan. Toivottavasti ei siis tapahdu mitään ylimääräisiä, että voidaan jatkaa treenejä normaalisti. 

zzz

zzz

Onpahan taas aikaa keskittyä Mattiinkin kunnolla välillä, raasua on nyt kiireen keskellä liikuteltu vähän suurinpiirteisesti (paitsi, että Jonna on ollut ihana ja käynyt kiusaamassa sitä muutamaan kertaan kunnolla).