Kisavideot

Nonni ihan piruuttani pistän nyt kaikki radat Niihamasta (paitsi Matin K.N:n koska sitä ei saatu videolle) esiin. Tässä kohdassa taas ehkä mun itsekriittisyys tulee esiin, koska löydän kaikista virheita niin niin paljon ja vaikka radat tuntui hyvältä, en osaa katsoa niitä niin näin ulkopuolelta, vaan näen vaan ne omat virheeni ja ne ärsyttää niin paljon ettei mitään rajaa. Noh, enköhän mä joskus opi luottamaan siihen perstuntumaan.

Ensimmäisenä Matin kanssa C-merkin kouluohjelma + kaiken sen pöllöilyn kera.



Sitten Rikun kanssa Helppo A FEI:n *-kenttäkilpailuohjelma poneille + palkintojen jako



Ja viimeisenä Rikulla Vaativa B:3



Hehheh siinä nyt on!

Laitettiin muuten Nipsu-paralle riimu ekaa kertaa päähän eilen. Poika oli sitä mieltä että hänen päähänsä ei mitään laiteta, mutta suht kiltisti antoi riimun kuitenkin antaa, oli vähän aikaa kiukkusen näkönen kun sen vapaus riistettiin. Kuitenkin hetken päästä tuli jo rapsuteltavaksi. Höppänä pikkuheppa

24.07 Niihama aluekisat

Eilen oltiin siis Tampereella aluekoulukisoissa, molemmat pojat sai mennä kaksi luokkaa ja hienosti menikin kisat!

Kun tein Matille sykeröitä, se vähän hermoili kun oli kengistyspaikalla kiinni ja kiemurteli niin että muutenkin koko letitys oli vaikeaa, mutta paras oli kun herra tökkäs mut penkiltä alas ja suoraan johonkin vanhan kengän naulaan, käteen tuli kiva haava, jota en tietysti saanut pestyä millään ja siihen sattui koko ajan. Sitten kerran ärähdin Matille niin se oli sitten ihan rauhassa loppuletityksen. Pääsin lähtemään tallilta vähän myöhään, joten aikaa suoritukseen oli vajaa puoli tuntia kun piti alkaa verkkaamaan, mutta sitten rokotustodistuksia näyttäessä ilmeni pieni ongelma; olin unohtanut Matin aiemman rokotustodistuksen joka tarvittiin uuden rinnalle, joten isä lähti hakemaan sitä mun kotoa (onneksi asun vaan vartin ajomatkan päässä). Ehdin verkata vajaan vartin ennen kun piti mennä valmistautumaan K.N:n suorittamiseen. Mattihan ei tietenkään halunnut mennä suosiolla kouluaitojen sisälle vaan siinä piti vähän pyörähtää ennenkuin päästiin aitojen sisälle.
Aitojen sisällä pelättiin aitoja ja yleisöä, kuten Matille on tyypillistä, mutta parin kierroksen jälkeen kumma kyllä rauhoittui ja kulki ihan nätisti. Kun sitten päästiin suorittamaan rataa Matti teki kaiken niinkuin pyydettiin, vähän tahmeasti ja jäykästi, kun ei ehditty kunnolla verkata, mutta Matiksi äärettömän hyvin. Jopa laukkalävistäjät sujui ilman sitä normaalia vaihtoshow'ta. Hyvin tyytyväinen olen siihen rataan ja nyt Mattikin on ollut ekoissa koulukisoissaan ja tulokseksi saatiin jopa 53% ja rapiat, eli ensikertalaiseksi aika hienosti!

Sitten oli C-merkin radan vuoro ja tällä kertaa ehdin sitten verrytellä, Matti liikkui hyvin eteenpäin ja kuolaimella. Rata alkoi lupaavasti, tällä kertaa ei kytätty aitoja, mutta yhdessä kulmassa olevat kottikärryt herättivät kummastusta hieman. Rata alkoi varsin lupaavasti kutosilla ja vitosilla, mutta sitten ensimmäisen laukan tultua suoralle jossa piti siirtyä käyntiin, Matti heitti takapään sisälle ja yritti vaihdella laukkoja, siirsin raviin ja Matti halusi nostaa uuden laukan - kielsin - herra sanoi oppisopimuksen irti ja alkoi hyppiä pitkin rataa ja jäi sitten jäkittämään paikalleen. Siinä hetken pyörittyä ja peruuteltuamme aitoja päin päätin keskeyttää radan. Hetki meni ennenkuin hevonen suostui menemään suoraan ja tultiin pari kertaa se pieleen mennyt kohta uudestaan ennenkuin poistuttiin radalta. Sitten oltiinkin niin tyytyväisiä ja rauhallisia loppupäivän, nuokkui vaan.

Sitten oli meidän Rikupojan vuoro, tässäkin meinasi tulla vähän kiire kun piti suoraan Matin selästä hypätä Rikun selkään ja ruveta verryttelemään helppoa A:ta varten. Verkassa Riku huusi koko ajan Matin perään ja ei meinannut ollenkaan keskittyä aluksi. Onneksi sitten kun päästiin ulkokentälle odottaan vuoroa oripoika rahoittui ja alkoi kuunnella. Radalla yritti vähän tyhmäillä taas ennen kun saatiin lähtömerkki, mutta itse rata menikin sitten hienosti! Omia vikoja siellä oli että unohdin ulko-ohjan tuen välillä ja 5-kaarinen kiemuraura meni sitten vähän niin että yritti karata kun käänsi, mutta meni silti ihan nätisti, keskiravissa ei oikeen lähtenyt eteenpäin kunnolla, mutta hienosti silti. Laukkaosuuden meni aivan superhyvin ja muutenkin rata kokonaisuudessan meni vaan niin hienosti.
Tuloksena 61,310% ja sijoitus (8./34)! Olin vähän hämmentynyt kun verkkasin vaativaan ja yhtäkkiä kuulin kuulutuksessa oman nimeni, muuta en kuullut coach phonen takia (aivan tästä ostoksesta en olekkaan hehkuttanut vielä, se tulkoon sitten lopuksi) ja yritin äidiltä kysyä että mitä musta kuulutettiin, eikä sekään ollut kuullut. Ajattelin että ei se ollut mitään ja sitten taas kuulutettiin hetken päästä nimiä, mun oma joukossa, enkä taaskaan tiennyt mistä on kyse. Äiti sitten kysyi katsomosta joltain että mitä kuulutettiin ja tämä ystävällisesti informoi, että palkintojen jakoa kuulutettiin. Olin aivan shokissa ja ainut mikä päässä pyöri oli "sijotuttiinko me ihan oikeasti? Siellä täytyy olla joku virhe", mutta sitten vaan kävi niin että Rikulle annettiin vihreä ruusuke ja heti kunniakierroksen jälkeen lähdettiinkiin sitten valmistautumaan vaativaan. Tuloksia kun tuossa kattelin, niin toinen tuomari olisi meidät sijoittanut toisiksi yli 64%:lla O___O
Ehdin muuten tehdä Rikulle letinkin luokkien välissä, kun A:han en ehtinyt sitä tehdä ja en voinut tehdä valmiiksi, kun Rikulla on niin hämärän mittanen harja, ettei ranskalainen siinä pysy vielä kovin kauaa kerralla.

Vaativa menikin ihan nätisti, toisiksi paras vaativa rata mitä koskaan ollaan menty (harjotuskisoissa selkeästi paras), vaihdot oli hämäriä, unohdin taas ulko-ohjan avoissa ja suluissa (hups), mutta vastaavasti sitten lisätyistä saatiin paljon 7:ja ja muutenkin papereissa oli paljon paljon hyviä ja huonoja numeroita. Ensimmäistä kertaa olen oikeasti tyytyväinen papereihini, pisteitä saatiin laajasti (3-7) ja kommentit olivat kannustavia ja kertoivat mitä pitää parantaa ja mitkä olivat hyviä, eivätkä keskittyneet vain siihen mikä on huonosti. Vaativassa saatiin tulokseksi vähän päälle 56% ja toinen tuomari oli antanut 59%, hämmentävää. Mutta tämä sijoitti meidät 10/14. Ensimmäinen kerta kun en ollut viimeinen tai toiseksi viimeinen! Ja parannettiin viime kauden parhaan vaativan tulosta 3%-yksiköllä, eli kaiken kaikkiaan olen äärettömän tyytyväinen kisoihin, kaikki olivat ystävällisiä ja järjestelyt oli tehty hienosti.
Mattia kehuttiin kauniiksi ja elegantiksi ja sanottiin, että kun se liikkuisi enemmän eteen niin se olisi aivan mahtava. Rikuakin kehuttiin kauniiksi ja näyttäväksi, jolla on paljon potentiaalia, kunhan malttaa mielensä. Hyvät kisat oli ja lähdettiin Seinäjoelle hyvillä mielin.
Täällä nyt sitten ollaankin pari viikkoa tehotreenissä (korjataan noita mun Zaldin kanssa tulleita istunta- ja ohjastukivirheitä) Ypäjän kisaviikkoon asti ja sen jälkeen alkaakin taas normaalit valmennukset ja palataan Tampereelle.

Sitten tämä Coach phone. Ostettiin Lappeenrannasta tälläinen yksisuuntainen radio, joka helpottaa valmennuksia, kun valmentajan ei tarvitse huutaa. Ehkä paras ostos ikinä, kisoissa tämä on aivan mahtava, kun ei tarvitse miettiä, että ketä pitäisi kuunnella, kun neuvot tulevat suoraan omiin korviin, tuntuu niinkuin nauhalta kuuntelisi ohjeita. Ohjeet tulevat heti ja täsmällisesti niin on todella helppo korjata heti virheet, eikä vasta vähän ajan päästä kun on jo myöhäistä. Ei olla kaduttu yhtään vaikkei mikään halpa ostos ollut. Verkoissa tämä on ollut aivan korvaamattoman avulias!

Pistän kuvia ja videot radoista huomenna kun käyn Tampereella työkkärissä ja samalla saan varmaan isältä kuvat ja käytyä imaisemassa videot koneelle. Harmi ettei Matin b:n rataa saatu videolle, kun tuli niin kiire ettei äiti ehtinyt hakemaan enää kameraa autosta, joten löytyy siitä vain kuvia.

Pohjanmaalla taas

Piti tulla tuomaan toissapäivänä äidille koppi takasin, että se saa käydä ultraamassa hevosia, mutta kävikin sitten niin että pakkasin pojat mukaan ja tultiin tänne huomiseen asti :)

Ja koska olen äärettömän malttamaton ja iloinen tällä hetkellä, on ihan pakko tulla tännekkin hehkuttamaan. Saatiin nimittäin Nipsun isyystestin tulokset ja ja.. Se on Sarkozyn varsa! :)))) Vähän on hieno tunne, kun saadaan kantakirjakelpoinen varsa. Onhan se hieno muutenkin, mutta nyt sen kanssa mahdollisuudet on niin erilaisia, kuin jos siitä olis sitten tullu anglohispano. Innolla odottelen ens vuotta jolloin sen kanssa ruvetaan käymään näyttelyissä ja parin vuoden päästä sitten Kyvyt Esiin -tapahtumissa ja kaikessa mihin päästään mukaan. Varsan ehdoilla tietysti. Mutta oon ollu niin ilonen koko päivän!

Eilen sitten oli molemmilla pojilla hyppypäivä, kun jotain vaihtelua piti saada tuuppaukseen ennen kisoja. Rikun kanssa hypättiin vain 50cm korkeimmillaan (ei osannut taas nostaa jalkojaan tarpeeksi isommilla) vaikka maastossa onkin hypätty isompia, rataesteillä tuo ei vaan jostain syystä ymmärrä hypätä. Matin kanssa sitten hypättiin vähän isompaa, 80cm korkeimmillaan.. Tai niin mulle väitettiin, mutta kun kävelin esteen ohi loppukäyntejä niin totesin, että äiti on taas kattonu esteen korkeuden väärin ja oltiin ihan tyytyväisenä hypätty 90cm pystyä :D Kauhia kun se ekan kerran nostettiin niin kattoin että on aika ison näkönen kasikympin esteeks, mutta äiti vakuutteli että kyllä se on sen kaheksankymppiä. No tulipa sitten hypättyä vähän isompaa.

Tänään vielä sitten vuorossa olisi ohjelmien osien harjoittelua ja huomenna sitten nokka kohti kotia ja sunnuntaina kohti kisoja. Saas nähdä mitä siitäkin tulee, kun Matti on toistaiseksi yhden kouluradan mennyt harjoituskisoissa ja nyt on alueluokkia molemmat ja sitten vielä menin ilmoittamaan sen Ypäjälle kisaviikolle.

Riku on nyt ollut aivan mahtava; kevyesti avuilla ja hyvä eteenpäinpyrkimys, muoto ja tahti. Jos se tällä kertaa ei saisi ihan järjetöntä pöllöilykohtausta radalla, kun on tuttu rata valmennuksista ja viimevuonna kerran oltiin kisoissa Niihamassa.

Nyt sitten vielä tuuppailemaan pojat. Piti kuvatakkin materiaalia taas täällä, mutta enkös unohtanut videokameran muistikortin Tampereelle ja kameran kanssa.. Noh ei auta, mutta ehkä tällä kertaa saadaan kisat nauhoitettua, kun isäkin lupasi tulla kameran kanssa riehumaan!

Videopätkiä ja yllätyksiä

Noniin nyt sitten lisäilen näitä videopätkiä mitä lupailin!

Ensimmäisenä video kun oltiin kotona Seinäjoella. Matin kanssa alakentällä vähän tuuppailua ja muutama pieni hyppy.



Sitten Lappeenrannasta Rikun kanssa koostetta, videossa on toisen päivän valmistautumisen verryttelyä, todiste että se hevonen MENI nätisti ennen rataa. Harmi ettei vertailuksi ole sitä itse rataa joka menikin sitten suoraan metsään. Viimeset pätkät on radan jälkeisestä loppuverkasta, hieno lettikin aukes kesken radan riehumisen ja pojalla oli rauhallinen olo taas, melkein jopa oli laiska.. Mokomakin. Oma istunta ei omasta mielestäni oo yhtä hyvä kun ennen, kun tuossa Globuksessa on niin vaikea istua, kun kroppa on jo tottunut tasapainottamaan huonoa Zaldia, mutta nyt on sovittu satulansovittajan kanssa, että mennään etsimään uutta täydellisesti sopivaa koulusatulaa!

Viimeisenä Rikun kanssa viime aluevalmennuksen tunneista kooste. Huomaa sitten taas toisaalta, että Zaldissa istun tuoli-istunnassa mikä ei ole hyvä sekään, onneksi edes hevonen on hieno.

Sitten vähän eilisiä kuulumisia tallilta; Matti on nyt tuon Lappeenrannan kisamatkan takia ollut ratsastamatta torstaista asti, joten tiesin, että kun sinne selkään kiipeää ei tarvi kuvitellakkaan tekevänsä mitään järkevää. Noh ihan oikeassa olin, laukkaa kun yritti nostaa niin ei millään, herra aina pukitti tai lähti hyppimään sivuloikkia kun yritti. Saatiin kuitenkin muutama ihan kunnollinen pätkä kumpaankin suuntaan niin ajattelin että riittää. Kentän toisella puolella oli menossa ratsastustunti joten olin kentän toisella puolella, jossa oli sateiden jälkeen ihan järjetön vesilätäkkö joka vei melkein puolet kentästä, eikä senkään puolesta helpottanut ratsastusta kun pinta-ala jossa oli kuivaa oli niin pieni.
Mutta sitten se yllätys: sain Matin menemään sieltä vesilätäkön läpi! Pikkuhiljaa aina hivuttauduin lähemmäs lutakkoa ja parin kierroksen jälkeen Matti menikin sinne kuin vanha tekijä. Ehkä siitä saakin rakennettua joskus kenttähevosen, jos tuo korvien väli oppii tätä tahtia, ettei kaikki ole pelottavaa ja kamalaa, maastoilukin on jo tasoittunut paljon ja päästään jo lenkki ilman turhia pysähdyksiä ja pyrähdyksiä. Hieno Matti!

Kisakuulumisia ja muuta

Noniin nyt otan itteäni niskasta kiinni ja päivittelen.

Tässä viimeaikoina on tapahtunut suurinpiirtein seuraavanlaisia:

Riku on oppinut puolipiruetit laukassa, käyty kauden ekoissa kisoissa ja hypitty maastoesteitä.

Matin kanssa on hypätty 80cm tehtäviä ja se on ilmoitettu aluekoulukisoihin ensi viikonloppuna.

Rikun viime kesänä astuma tamma on nyt synnyttänyt pienen orivarsan.

Nipsusta ei vieläkään tiedetä isää, mutta värigeenit testattiin ja siitä tulee isona kimo.


Sitten vähän tarkemmin

Matin kanssa siis ennen tätä kuukauden valmennustaukoa jossa nyt ollaan niin viimeisessä estevalmennuksessa hypättiin 80cm tehtävää. Tehtävä oli suhteutettu 21m sarja kaarevalla uralla ja tarkoitus oli ensin saada mahd vähän askelia esteiden väliin ja sitten mahd vähän.
Kuskia pelotti hirveästi kun este nousi 80cm vaikka se näyttikin ihan pieneltä, mutta Matin kanssa on tuolta korkeudelta niin huonoja kokemuksia, että ne tuli esiin kieltoina, kun annoin ohjat löysäksi kauan ennen estettä, eikä Matti hyppää ilman kunnon tuntumaa.
Kun oman pään sai kuntoon Matti teki hienosti kaiken mitä pyydettiin ilman mitään ongelmia ja hyppäsi kevyesti epäröimättä, vaikka sairasloman jälkeen olikin ensimmäinen kerta kun hypätään noinkin "isoa".

Nyt Matti on sitten ilmoitettu TRS:n aluekoulukisoihin C-merkin ohjelmaan ja K.N. Specialiin. Rikun kanssa mennään HeA ja VaB samoissa kisoissa. Monta ohjelmaa pitäisi muistaa..

Eniveis, eilen palauduttiin kotiin Lappeenrannasta joissa oltiin kansallisissa kisoissa Rikun kanssa. Vaatimattomasti perjantaina aloitettiin kisakausi hylkäyksellä, kun joku jäi ennen meitä pois ja kutsu radalle tuli yllättäen -> unohdettiin pintelit jalkoihin. Ei hyvä. Harmitti ihan hirveästi, kun hevonen tuntui hyvältä ja ohjelma (Vaativa B:0) olisi ollut sopivan helppo kauden aloitukseen. Mutta ei nyt auta.

Lauantaina sitten aamutreenissä Riku tuntui tosi hyvältä ja vielä verkassakin meni aivan ihanasti; oli kevyillä avuilla, teki kaiken just niinkuin pyysi, vaihdot sujui rauhallisesti ja kaikkea. MUTTA kun päästiin radalle niin herra päätti pistää ranttaliksi! Alkutervehdykseen tultiin ihan nätisti - mitä nyt pysähdys kootusta laukasta tuli parin raviaskeleen kautta kun en koonnut tarpeeksi pysähdykseen - mutta loppurata meni sitten täysin puihin, en varmaan ikinä ole yhtä epätasaista rataa ratsastanut.
Riku ei olisi tahtonut tehdä mitään niinkuin pyydetään, vasemmalle sulunkin jääräpäisesti halusi mennä avoa pitkin keskihalkaisijaa ja jokaisen vaihdon teki taas sellaisen jättimäisen loikan kanssa. Itse nauroin keskellä rataa vähän väliä, kun se hevonen oli niin pälli, eikä kuunnellut ollenkaan, vaikka verkassa oli niin niin nätisti. Noh saatiin rata kuitenkin jollain tavalla loppuun ja muutamat kohdat sujuivat ihan nätisti; kaikkien odotusten vastaisesti tehtiin paras käyntiosio mitä koskaan! Riku käveli rennosti ja lisätyssä käynnissä pidensi askelta, eikä hötkyillyt yhtään kokoamisessa, ei edes tahtirikkoa tehnyt. Myös lisätty ravi sujui nätisti ja tahdikkaasti, kuten myös laukkasulut Riku teki hyvässä rytmissä ja taivutuksessa.

Kuitenkaan meidän radan epätasaisuutta ei huomannut arvosteluissa, arvostelut oli tasasen huonoa, mikä mun mielestä on outoa, koska meidän rata ei ollut tasainen vaan hyvin hyvin epätasainen, ne mitkä meni huonosti meni todella huonosti ja niistä pisteet on ihan ansaittuja, mutta noistakaan mitkä Riku teki nätisti ei saatu sen enempää pisteitä. Tyhmää, mutta ei auta, kai siitä kun se pöllöili heti alkuun jäi tuomareille joku mielikuva sen menosta, eikä sitten osattu katsoa niitä hyvin menneitä kohtia. Noh tuloksena oli jotain 49% mikä taitaa olla meidän huonoin tulos ikinä kouluradalta, mutta niin oli kyllä ratakin niin huono, että ihan sillälailla oikeat pisteet :D Harmi ettei videota radasta saatu, kun äiti ei vieläkään ihan ole sinut videokameran kanssa, niin oli sitten radan ollut kuvaavinaan vaikkei kamera ollut päällä ja sitten pistänyt nauhoittamaan radan loputtua - mulla on paljon videomateriaalia kentän pohjasta ja äidin jaloista. Verkkoja äiti kyllä sai kuvattua jonkin verran, joten pistän niistä (ja siitä aluevalmennuksesta) videota kunhan saan videokameran tyhjättyä koneelle.

Niin ja tosiaan! Rikuhan oli radan jälkeen taas aivan täysin avuilla ja teki loppuverkassa kaiken mitä pyysi hyvin nätisti. Radalla piti vaan vapauttaa sisäinen pikkuriiviö. Oma vikahan se on, kun ennen olen jännittänyt niin paljon, että olen lähinnä matkustanut radalla ja Riku on oppinut että mua saa kuskata kouluaitojen sisällä, enkä tee mitään, nyt taisi olla poika vähän hämmentynyt kun oikeasti yritin ratsastaa siellä radalla.

Siiiiitten vauvauutisia

Nipsusta (ja Patesta ja Rikusta ja Selmasta) nypittiin jouhia ja lähetettiin Animal Genetics UK:hon, jossa niiltä testattiin värigeenejä.

Riku on RBF:n (Red/Black Factor) suhteen heterotsygootti Ee, eli sillä on dominoiva musta geeni E ja resessiivinen punainen geeni eli e. E aiheuttaa mustan värin ja e punaisen-> eli tästä syystä se on väriltään punaruunikko, tällä yhdistelmällä hevonen voisi olla myös musta ja muutamia muitakin värejä, mutta;
Agoutin suhteen Riku on homotsygootti AA. Agoutigeeni ohjaa mustan värin jakautumista ja koska Rikun molemmat geenit ovat dominoivia musta väri rajoittuu häntään, jalkoihin, korvien reunoihin ja harjaan (ei voi myöskään saada mustia jälkeläisiä).
Rikulla ei myöskään ole cream- eikä Champange-geeniä.

Nipsu on myös RBF:n suhteen heterotsygootti Ee, mutta Agoutin suhteen Nipsu taas on heterotsygootti Aa, eli se voi tuottaa mustia jälkeläisiä, mutta se itse ei pysy mustana (voi pöh), koska sillä on kimogeeni heterotsygoottina Gg, eli siitä tulee kimo. Kimo on dominoiva ominaisuus, joten vain yksi dominoiva geeni aiheuttaa pigmentin häviämisen. Tämä myös tarkoittaa, että noin 50% jälkeläisistä on kimoja.

Tuo värien periytyminen on aika mielenkiintoista luettavaa ja niille jotka englantia hyvin ymmärtävät niin TÄÄLTÄ löytyy aika kattavasti tietoa noista väreistä ja geeneistä.

tähän vielä loppuun pieni videopätkä tuosta meidän Nipsuttimesta

Päivittelyä

Noniin.

Olin siis tosiaan Provinssirockissa 3 päivä olutteltassa myyjänä ja hevosten kanssa lähdettiin käymään Seinäjoella, 12-18h vuorojen jälkeen kyllä olin aikalailla väsynyt ja nukuin aina seuraavaan vuoroon asti, joten ratsastus jäi kolmena päivänä vähän vähiin, onneksi pojat sai olla isolla laitumella pitkään niin saivat energiaa purettua.

Sitten se ehkä isoin uutinen; Selma synnytti ihanan terveen mustan (okei tummanruunikon) orivarsan! Täysin merkitön, yksi valkoinen karva löytyy otsasta. On hirmu nätti varsa ja mitä nyt ehti seurata sillä on aivan mahtava käynti ja laukka, käynti on oikein joustavaa ja matkaavoittavaa. Ravia pikkumies ei hirveästi esitellyt. En nyt sitten tähän hätään löydä videokameraa missä olisi videota pikkumiehestä (joka muuten sai nimekseen Nelilyn Nintendo eli tutummin Nipsu), mutta heti kun sen värkin täältä sotkun seasta löydän niin laitan jotain kuvia.

Eipäs tässä nyt oikein muuta itseasiassa ole sanottavaa, nyt ollaan maastoiltu poikien kanssa vähän, Mattikin rupeaa oppimaan ettei maastoilu ole niin hirveää ja Rikun kanssa ollaan nyt todella paljon keskitytty siirtymisiin (toisinsanoen apujen läpiratsasteluun), myös vaihtoja kolmikaarisella ollaan treenattu ja Riku on lakannut kuumenemasta vaihdoista ihan älyttömästi.

Toissapäivänä harjoiteltiin lopuksi vielä useissa ohjelmissa olevaa koottu käynti-lisätty käynti-koottu käynti siirtymisiä, kun ne Rikulle tuntuvat olevan aivan ylitsepääsemättömiä kun pitää KÄVELLÄ... No meni siinä noin 15min mutta lopulta sain kerätä ohjat käteen lisätyn käynnin jälkeen ilman että herra päättää nostaa pään ja lähteä kipittämään, vaan Rikhard kokosi käynnin nätisti yhtään hötkyilemättä. Oli muuten ensimmäinen kerta ikinä kun onnistun keräämään ohjat käteen ilman pientä spurttiyritystä. Se kuulostaa niin epäuskottavalta että Rikulle käynti on niin vaikeaa, mutta tässä ollaan nyt kaksi vuotta tehty töitä että sen ylipäätään saa radalla kävelemään nelitahtista käyntiä ilman raviaskeleita ja vasta nyt alkaa näyttää että ehkä se käyntikin joskus onnistuu.

Meidän piti myös lähteä tällä viikolla Laaksoon kisoihin, mutta enkös muistanut vasta lauantaina että pitäisi ilmoittautua ja ilmoittautuminen oli loppunut perjantaina. Ei siis lähdetä :|. Sitten olisi vuorossa Lappeenrannan kansalliset mahdollisesti, luokkia ainakin olisi paljon pitää vaan katsoa jaksaako niin kauas lähteä. Hinku kyllä olisi kova.