perjantai 25. maaliskuuta 2011

Ihana hevoselämä

Kiirettä taas pukkaa niin ettei oo tosikaan. Viimeistä lukion etäkurssia viedään, tehtäviä jäljellä kuusi koe ensi viikolla, jäljessä siis ollaan, taitaa mennä aluevalmennuksissa vapaa-aika näiden tekemiseen.. Tyhmää olisin halunnu mennä tarkastelemaan oripäiviä kun ne nyt siellä on yhtäaikaa..

Treenailut on sujunut ihan hyvin. Matin kanssa oltiin ensimmäisen kerran ihan yksin maneesissa ja herra täykkäri päätti että ainoastaan keskellä maneesia on turvallista seistä ja päädyissä olevat lämmityskone, tynnyrit, kouluaidat, esteet, tuomarinkoppi sekä tietysti ohi suhahtelevat autot (ääni) ja tuulessa paukkuvat maneesin seinät on ihan hirveitä. Siellä sitten sinkoiltiin aina kohti keskikenttää jos yritti lähellekkään laitoja. Noin puolituntia jaksoin kiltisti ja rauhallisesti yrittää ystävällisesti ujuttaa Mattia lähemmäs päätyjä, mutta ei.. AINA 2m päädystä kauhea pukkisingahdus takaisin keskelle maneesia. Sitten jossain välissä mulla lähti siihen pelleilyyn järki ja ajattelin että sinne päätyynhän mennään vaikka sitten peruuttamalla. Noh pari kierrosta peruutin maneesia ympäri sellaista raviperuutusta ja käänsin ympäri, niin äkkiä ne laidat ei olleetkaan enään niin pelottavat. Vähän aina välillä piti yrittää säpsähdellä ja kokeilla josko nyt pääsisi luistamaan töistä, kun säikähtää kun lunta tippuu maneesin katolta, mutta kun sitkeästi vaan jatkoin työstämistä niin kaikenlainen pelleily sitten lakkasi kuin seinään. Sitten saatiinkiin ensimmäistä kertaa jopa ensimmäiset laukat sujumaan nätisti (Mattihan siis yleensä innostuu laukasta niin että ensin pukitellaan ja pompitaan ja vatkataan päätä). Työskenteli lopuksi tosi nätissä muodossa ja hyvin pyrkien eteenpäin. Eiköhän siitä vielä hevosen saa.



Rikun kanssa pidettiin 4 vähän tälläistä "vapaa"päivää koulutreeneistä, käytiin vain maastoilemassa ja hypättiin kerran. Herran kanssa pitäisi vissiin hyppiä useammin, kun 50cm kavalettia hypättiin kuin olympia estettä. Ja tietysti esteen jälkeen piti mennä lujaa lujaa. Sain kyllä tuotua Rikun ihan nätisti esteelle siihen nähden kuinka innoissaan se oli aina kun käännettiin linjalle, olisi tahtonut vain lujaa juosta ja hypätä. Ihanaa kun toinen on niin innoissaan!

Valmennuksenihan nyt ovat säännöllisesti kaksi kertaa viikossa, torstaina mennään kipukynnyksen yli ja harjoitellaan vaikeiden luokkien asioita, perjantaina taas keskitytään perusratsastukseen, muotoon ja liikkeiden laatuun. Eilen sitten harjoiteltiin siksak-sulkuja, ensin ravissa ja sitten laukassa. Ravissa Riku toimi aivan esimerkillisesti ilman ongelma vaikka yleensä ravisulut ovat olleen meille vaikeita, koska Riku on vasemmalle vino joten taivutuksen vaihto nopeasti oikesta vasempaan ei tahdo onnistua, mutta nyt herra jo parin kerran jälkeen sai pitkät ohjat, kun muut vielä tekivät harjoituksen pari kertaa. Mutta sitten laukka.. Laukkasulut on Rikulle helppoja kuin heinänteko, mutta ongelmaksi muodostui ettei herra halunnut sulun jälkeen suoristua ja vaihtaa laukkaa. Laukanvaihdo ovat sujuneet tähän asti todella hienosti Rikulta, mutta se on nyt pari viikkoa ollut hirveä ongelma. Riku ei vaan suostu suoristumaan niin että voisin laukan vaihtaa, koska Rikuhan ei sitä vaihda jos se ei ole suora. Nyt en meinannut saada sitä suoraksi MILLÄÄN, kun tämä herra yrittää hypätä pohjetta vasten ja kaula aivan mutkalla. Noh saatiin kyllä korjattua vika, mutta siksak-sulkua ei päästy kertaakaan tekemään koska ensimmäisen sulun jälkeen koko loppu pitkä sivu meinasi mennä aina hevosen suoristamiseen.

Tietääpähän taas mitä harjoitellaan seuraavat viikot. Tänään en tiedä mitä Jutta on meille suunnitellut, viime viikolla harjoiteltiin lisäyksiä kaarevalla uralla ja eilisistä ongelmista voisin ajatella että tänään keskitytään suoruuteen? En sitten tiedä pian nähdään :)

Sitten onkin aika taas pakata ja lähteä Ypäjälle aluevalmennukseen, ollaan taas eri ryhmässä kun aiemmin ja ryhmä on outo, joten ei mitään hajua mitä Anu on meidän varalle suunitellut.

Kisalupien kanssa on on ollut nyt pientä häslinkiä, olen kansallisen luvan maksanut jo kolmisen viikkoa (?) sitten, mutta se ei päivittynyt Kipaan. Ruvettiin sitten äidin tiliotteita katsomaan ja jäsenmaksua ei löytynyt mistään ja kun jäsensihteeriltä asia tarkistettiin niin sehän sieltä puuttuikin, joten sekin pitäisi saada nyt nopeasti pois alta, niinkuin Rikun ja Matin vuosimaksut ajoissa, että sitten päästään starttaamaan 17.4 tuolla oman tallin aluekisoissa kisakausi.

Matin kanssa en vieläkään tiedä mitä teen tämän kauden.. Kuntoa nyt varmaan kohotellaan ainakin vielä toukokuun loppuun ennenkuin kisoja edes ajattelen, mutta ensin varmaan käydään koulukisoja n. HeC ja HeB tasoilla ennenkuin lähdetään estekisoihin. Kai jos sen tällä kaudella saisi 90cm ratoja menemään niin se olisi hyvä tavoite näin 8kk:n sairasloman jälkeen. Yritetään ottaa mahd. rauhallisesti, tuo kun on vähän temperamenttisempi otus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti