Koulua koulua koulua

Kuulumisia parilta päivältä.

Tietysti heti kun migreeni lakkas sain ratsastettua pari päivää ja sitten sain jonku kurkkutaudin ja makasin sängyssä pari päivää ja olo oli aika kauhea, syöminen ja hengitys sattu ja muuta mukavaa. Tallille yritin raahautua, mutta karsinoiden siivouksen jälkeen olin niin fyysisesti poikki ettei musta enää ollu hevosen selkään, joten liikutus jäikin sitten muutamalta päivältä, pojat sai miniloman.

Nyt sitten taas ollaan viikko alotettu kouluilemalla. Riku tietysti oli aivan pinkeä parin päivän karsinassa seisomisesta, kun se ei pääse tällä hetkellä tarhailemaan. Yritin siis keskitttyä Rikulle vaikeisiin asioihin, jotka vaativat keskittymistä; kävelemiseen ja siirtymisiin. Ei voi oikeasti olla todellista kuinka vaikeaa KÄVELY voi hevoselle olla.
Ei millään voi kävellä, pitää saada mennä ravia tai laukkaa, pitää tehdä töitä, pitää tehdä jotain vaikeaa. Mulle tarjottiin taas kaikki mahdollinen, kun yritin pitää käynnissä, tuli espanjalaista käyntiä, passage-askelia, hyvin koottua ravia. Otin sitten aina kun teki jotain ylimääräistä seis ja seisotin paikallaan niin kauan että tilanne nollaantui varmasti. Toista tympi oikeen urakalla kun pääsi ehkä aina kaksi askelta eteenpäin ja sitten taas seisotaan puoli minuuttia. Meni siinä kolme kierrosta ennenkun jaksoi malttaa kävellä. Kun sitten rupesi kävelemään hyvällä tuntumalla hätäilemättä lähdin tekemään alkuraveja (mulla on siis tapana ratsastaa ensin ravissa kunnolla eteen-alas tai työskentelymuodossa, kuitenkin mahdollisimman rentona ja matalana sekä ravissa että laukassa kumpikin suunta ennenkuin alan tehdä töitä). Tietysti pikkuherra yrittää lähteä juoksemaan alta ja aina kun näin teki otin seis. Parin kerran jälkeen huomasi että on parempi mennä rauhallisesti, kun sillon saa mennä eikä joudu seisomaan.
Alkulaukat sujui sitten paremmin, välillä yritti lähteä lujempaa, mutta kuunteli pidätettä hyvin, molempiin suuntiin vaihdotkin meni jo siinä pitkässä verryttelymuodossa.

Sitten ruvettiinkin tekemään töitä. Ratsastelin paljon ihan perussiirtymisiä, että Riku antoi periksi suusta ja rupesi odottamaan paremmin että mitä pyydetään, vaihtoja harjoiteltiin sitten kun oltiin kuulolla volttikahdeksikolla. Noin 8m volttikahdeksikkoa, suunnan muuttuessa vaihto keskellä, koska Riku on ollut vaikea suoristaa laukassa tarpeeksi nopeasti taivutuksen jälkeen, että vaihto onnistuisi, joten nyt harjoiteltiin sitä, myös ryntäily vaihdon jälkeen on ollut ongelma, kun kuumenee parin vaihdon jälkeen niin hirmuisesti. Kuitenkin tuolla kerralla vaihdot sujui varsin mallikkaasti, jo parin kierroksen jälkeen lakkasi ryntäilemästä.
Pidettiin pieni hengähdystauko, jonka jälkeen harjoiteltiin vähän taas takaosakäännöksiä, jotka sitte oli liian innon takia erityisesti vasemmalle taas aivan ylivoimasia, vaikka yleensä ne on Rikulle hirmu helppoja. Nyt vaan punki pohjetta vasten, eikä takapää meinannut millään pysyä paikallaan. Oikealle sujui ihan mallikkaasti, mutta vasemmalle oli ongelma. Kokeilin sitten vain väistättää pohkeenväistöä hetken että sain pohkeet läpi ja kokeilin uudestaan. Ensin muutaman askeleen, sitten neljäsosan kierroksesta, puolet ja lopulta sain tehtyä koko kierroksen niin että liikkui eteen ja kunnolla takaosan ympäri, eikä yrittänyt tehdä pientä volttia. Päätin että siihen on sitten hyvä lopettaa ja mentiin loppuravit ja käynnit käytiin köpöttelemässä metsässä.

Sitten oli Matin vuoro leikkiä kouluhevosta. Nyt kun Matin kunto alkaa parantua ja se on taas tottunut säännölliseen liikutukseen, olen ruvennut vaatimaan siltä enemmän ratsastaessa. Avoja olen tehnyt vähän käynnissä ja ravissa jo, mutta siirtymiset on vähän olleet töksähtäviä ja ei pysy kunnolla peräänannossa, vaan nostaa pään ja vetää selän tyhjäksi. Nyt sitten harjoiteltiin ensin paljon siirtymisiä, niin että saatiin ne sujumaan tyydyttävästi (=ei noussut ylös, siirtyi rauhassa, odotti, liikkui eteen, eikä yrittänyt rynniä), laukat sujui paremmin molempiin suuntiin kuin pitkään aikaan, ristilaukkoja ei tullut melkein ollenkaan ympyröillä. Sitten tehtiinkin muutamia pohkeenväistöjä, kun ne on Matille aina ollut hirveän vaikeita. Nyt ne kuitenkin sujui ihan nätisti parin kerran jälkeen, kun ymmärsi mitä haetaan takaa. Nousi muodosta enemmän kuin olisin halunnut, mutta tuo on niin raakile vielä koulupuolella, että annettakoon se sille nyt vielä anteeksi. Oikealle meinasi unohtaa ottaa takapään väistöön mukaan ja sitä sai työstää jonkin aikaa, että otti ne pari kunnollista askelta, joiden jälkeen pääsi kehumaan. Ilmeisesti tuo meidän maastopäräyttely on tehny Matille henkisesti hyvää, kun se oli niin rauhallinen kentällä. Vaikka tuuli hirveästi, ei kytännyt mitään, eikä välittänyt muista hevosista, ei pukitellut, jumittanut tai muutakaan normaalia. Ainoat pään nyppimiset tuli, kun tultiin laukkalävistäjää ja muutama askel vastalaukkaa uralla. Meinas toista kiukuttaa moinen tasapainoilu.

Tänään sitten löin Rikulle kanget suuhun ja lähdin harjoittelemaan sarjavaihtoja keskihalkaisijalla. Alkuverryttelyyn otettiin mukaan avot työskentelymuodossa, jotta saatais vähän paremmin kuulolle. Ensin kokeiltiin yksittäisiä vaihtoja keskihalkaisijalla, niin että pysytään suorassa, eikä rynnätä ja sujui varsin mallikkaasti. Sitten alettiinkin tulla keskihalkaisijalle, heti vaihto, voltti, suoristus, vaihto, voltti jne. ja niin monta kuin ehtii halkasijalla tehdä. Tätä harjoitusta valmennuksessakin ollaan menty, joten tiesin, että Rikulle se on tuttu ja tällä kertaa ehkä menee paremmin kuin viimeksi (kuumui niin ettei meinannut mistään tulla mitään). Tulin volttien kanssa noin kolme kertaa halkaisijan, mutta kun tuli ilman ongelmia aloin tulla niin että jätin voltit pois. Joka toinen voltti piti tehdä oikealle, kun meinasi innostua ja rynnätä vaihdossa, mutta vain kerran.
Sen jälkeen saatiin tehtyä pari kertaa 4 vaihtoa 5 askeleen välein niin hienosti ettei olla valmennuksessakaan saatu yhtä nätisti, kiitin ja pidettiin hengähdystauko. Lopuksi mentiin vielä muutamat sulut ravissa, jotta saadaan taas kontrollia vähän enemmän, kun on saanut tehdä jotain vaikeaa ja kivaa ja sitten lopetettiinkin, kun meni niin näpsäkkäästi, en viitsinyt turhaa lähteä hyvää kertaa riskeeraamaan, että tulee hyvä kokemus noista sarjavaihdoista, kun Rikun ei meinaa kärsivällisyys riittää niiden kanssa.

Matin kanssa sitten mentiinkin esteitä. Kentällä oli taas valmiiksi kahden esteen (n. 40cm ja 50cm eli ei mitään jättiläisiä taaskaan) suhteutettu linja, joten siinä oli Matille hyvää harjoitusta. Ensin tultiin toista pelkästään ympyrällä, ensin yritti rynniä, mutta tällä kertaa sain sen jopa kuulolle ja saatiin muutama todella hyvä lähestyminen. Kokeiltiin vielä muutama kerta tulla vinossa esteelle, kun ennen Matti on aina kieltänyt jos esteelle tulee vinossa. Nyt päästiin melkein niin vinosta lähestymisestä yli kuin mahdollista ja olin aika yllättyny, innolla meni korvat hörössä. Sitten tultiin muutama kerta koko sarja niin että saatiin hyvät hypyt molemmille esteille, välit sujumaan nätisti ja oikeat laukat esteiden jälkeen. Pari kertaa meinas mopo karata käsistä ja tuli muutama mielenkiintoinen hyppy melko kaukaa, kun Matti vähän innostu. Innolla odottelen että päästään estevalmennukseen tuon kanssa, nyt kun hyppäämisestä on taas tullu kivaa.

Huomenna onkin pojilla luvassa maastoilupäivä, Rikulle kevyt ennen valmennuksia, Matin kanssa taidetaan laukkailla taas ja kiipeillä vähän.