Poikien kanssa on nyt vähän ollu hiljaiseloa, kun oma auto on ollu tuusannuuskana ja isältä sai vain muutamaan kertaan autoa lainaan, niin olleet raukat kevyellä liikunnalla ja maastoiltu vaan, kun on ollut niin hienot ilmat!
Nyt on autokin taas kunnossa, mutta eilinen menikin sitten Ilmajoella hevoskoulutushankkeen järjestämällä valjastyökurssilla. Saatiin tehdä pienet avaimenperät ja kyllä käsitys muuttui kokonaan koko homman tekemisestä. Ei ole mitään heiveröisen ja kärsimättömän ihmisen hommaa!
Tarvikkeet näytti tältä:
Ensimmäisenä piti tehdä noihin nahanpaloihin tuollaiset urat ommelta varten, sitten saatiin painaa jonkinnäköiset kuviot ja minä vedin tuohon tuollasen koirantassun ja toiselle puolelle tökerösti oma nimi. Palat liimattiin yhteen ja sitten alkoikin ompelu.
Kyseinen touhu olikin sitten aika mielenkintoista. Nahkaan piti painaa toisella noista piikeistä reikiä (salmiakkuvioinen ja vinosti tietty) ja sitten vaan ommeltiin aivan ihanalla langalla! Se oli oikein paksua ja tahmaista, täydellistä letityslankaa! Kädet vaan oli aika tahmaiset tuon ompeluoperaation jälkeen.
Yllättävän siistiä jälkeä sainkin aikaan ekaksi yritykseksi, kunnes käänsin koko höskän toisinpäin ja kurkkasin taakse. Siellä ne ompeleet ei olleetkaan enää suoria vaan menivät ihan vinksinvonksin.. Kaikki rispektit vaan niille jotka tuota hommaa tekee työkseen.
Lopuksi vielä nuo reunat tasoitettiin sellaisella hassulla leikkurisysteemillä ja vedettiin maalit päälle. Vielä reikä kulmaan ja rengas läpi ja avot, meillä on (enemmän tai vähemmän) hieno nahkainen avaimenperä!
Melko tökeröä jälkeä, mutta annettakoon ensikertalaiselle anteeksi. Kivaa tuo puuha oli loppujenlopuksi ja nyt on sitten taito edes ensihätäkorjailla nahkavarusteitaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti